Riemu haaveilee...

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Riemu kasvaa





Pääsiäinen 2011
Riemu oksensi koko lankalauantain... Lopulta Jenni vei sen lääkäriin, kun vesikään ei pysynyt sisällä :/ Pääsiäispäivänä oksentelu loppui, ruoka maistui, energiaa oli taas ja vatsakin koveni!
Riemu on keksinyt paimentamisen ja komentamisen. Ohi kiitävät autot, pyörät ja juoksijat kiihdyttävät sen haukkumaan, mutta ihan muutamalla toistolla se on oppinut, että kiihdyttävissä tilanteissa vaihtoehto on hakea Jenniltä nami. Taitava poika! Niissä tilanteissa Riemu myös saattaa napsaista pohkeesta :)
Mörkövaihe on alkanut. Hämärällä pelottaa kaikki, valoisalla lähinnä toiset koirat ja sitten haukutaan suu kiinni uhohaukkua. Toisia koiria päin ei myöskään enää mennä ihan suin päin. Itsesuojeluvaisto on herännyt. Ja silti: Riemu RAKASTAA leikkiä toisten kanssa!
Ihanat kuvat Pilvijärven retkeltä Hallan ottamia!

torstai 7. huhtikuuta 2011

Riemu sairastaa

Pari viikkoa sitten Riemu vaelsi ihanan lenkin Nuuksiossa sisarustensa ja äitinsä sekä muutaman muun koiran kanssa. Siitä alkoi nuha ja ripuli. Seuraavana lauantaina samankaltainen poppoo vaelteli Sipoon koirametsässä. Nuha paheni, lämpöäkin ehkä oli. Maanantaina lääkäri ei ollut nuhasta huolissaan, koska Riemun ruokahalu ja energiataso olivat koko ajan pysyneet ennallaan. Mahavaivoihin Riemu sai suolta rauhoittavaa lääkettä ja helposti sulavan ruokavalion pariksi päiväksi. Maha tuli kuntoon. Jenni arvelee, että todellinen syy löysään vatsaan olivat siankorvat...

Torstaina oli kehotettu soittamaan taas eläinlääkäriin ja raportoimaan Riemun tilasta. Kerroin kirkkaasta nuhasta ja aivastelusta, joka Riemulla yhä jatkuu. Seuraavaksi kokeillaan nenäpunkkilääkettä. Koira tuhisee, mutta jaksaa ihan kaiken, mitä ennenkin!

Tiistaina Jenni osti Riemulle kirppiseltä ison pehmolampaan, jota Riemu rakastaa!

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Riemu kyläilee

Viime viikoksi Riemu joutui/pääsi hoitoon, kun Jennin piti mennä koulutukseen. Ihana hoitopaikka löytyi Järvenpäästä ystäväni Riikan ja Iidan (8v.) Urhon (5v.) ja Einon (2v.) luota. Iida etenkin oli odottanutkin Riemua jo siitä saakka kun kuuli, että Riemu tulee hoitoon. Koko viikko meni hienosti! Riemu oli retuuttanut kaikki lasten pehmolelut olohuoneeseen ja oppinut viikon aikana leikkimään pienen Einonkin kanssa, varovasti. Eino oli kovin otettu, kun sai hoitopalkkioksi muovisen ulvovan suden :) Riikan luona Riemu sai myös kokea vähän omakotitaloelämää, minkä seurauksena poika on ollut huomattavasti sisäsiistimpi myös kotona! Eilen meni melkein neljä tuntia ilman sisäpissoja, ja vasta ulos pääsi iso pisu.


Riemu ja Iida

Tänään samoilimme Nuuksiossa: Riemu, veljensä Igor, sisarensa Wimma ja Varpu ja 6 aikuista koiraa. Kyllä Riemu nautti! Nuuksiosta ajettiin mummilaan Vantaalle, jossa Riemu tapasi ensikertaa siskontyttöni Ellin (10kk) ja Elli Riemun. Vähän jännitimme, miten konttaava lapsi ja rajuista leikeistä tykkäävä pentu tulisivat toimeen, mutta turhaan: Riemu sieti upeasti ilosta kiljuvan Ellin rajut taputukset ja kiersi tarvittaessa tytön kauempaa. Lopulta vetäytyi pöytäliinan suojaan lepäilemään. Ja kun Elli söi lounaastaan, koitti Riemun onnen päivä: Ainakin puolet ruuasta nimittäin päätyi lattialle :) Illalla Riemu vielä jaksoi koirapuistossa riehua westie-Milon ja russeli-Elmon kanssa ja vetää pihassa pari painimatsia perhoskoira-Miran ja berni-Sessin kanssa. Nyt onkin sitten hankalaa tuo rauhoittuminen...

Syönyt Riemu on nyt pari päivää huonosti, eikä paino ole viikossa noussut yhtään. Riemu närppi iltaruuastaan pois keitetyt porkkanat! Perunat kyllä menivät... Ulkona talvipennulla alkaa olla hankalaa kulkea kun maa (=lumi) alkaa kadota! Mihin sitä sitten astuu?


Nuuksiossa

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Riemu seikkailee

Otin Riemun heti aamusta mukaan, vaikka vähän mietin, miten koko päivä sujuu. Riemu ei ole enää jatkuvasti nukkuva vauva vaan tylsistyy kokouksissa ja keksii itse usein ei-niin-mukavaa puuhaa, kuten multien kaivamista huonekasvien ruukuista tai vaatteiden repimistä. Riemu jaksoi lastenkirkon hienosti alttarikaiteeseen sidottuna :D Pappien kokouksen se viisaasti nukkui ja auttoi sitten perhekerhon lelulaatikkojen siivoamisessa. Kulosaaressa tehtiin pieni lenkki ja pappilassa odottikin Barre-ystävä. Riemun häntä alkaa nykyään heilua jo pappilan ovella :) Yhden tapaamisen ajan Riemu vielä lepäili.

Sitten koirametsäiltiin. Jennin Mirjami-ystävän juustonamit olivat Riemusta taivaallisia! Ekaa kertaa metsässä oli oikeasti paljon koiria! Yleisesti Riemulla meni hienosti! Se menee reippaasti ja ystävällisesti, mutta ei kuitenkaan ihan suinpäin tervehtimään jokaista vastaantulijaa. Ison seisojan riehunta pelotti Riemua ja se kiljui, mutta palasi saman tien leikkiin. Vastaan tulleesta saksanpaimenkoirasta näin heti, että se on jäykkä ja sepä rähähtikin Riemulle oikein kunnolla. Mutta haavoja ei tullut eikä Riemun luottamuskaan näyttänyt saaneen kolahdusta. Oli hienoa, kun Riemu muutaman kerran pystyi hillitsemään halunsa lähteä toisten koirien perässä väärään suuntaan ja valitsi luoksetulemisen. Loppureitillä kohdattiin ihana nuori vesikoira, jonka kanssa Riemu riehui oikein kunnolla. Hyvä päivä! Huomenna Riemu sitten saa lepäillä, kunnes illalla mennään tutustumaan riparilaisiin.

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Riemu reipas

Lähipäivinä Riemu on todistanut miten rohkea pentu onkaan! Riemu menee kaikkien koirien, isojen ja pienten luokse rohkeasti häntää heiluttaen ja leikkiin kutsuen. Myöskin autohalliin mennään reippaasti, eikä autossakaan enää vinguta.

Viikin pelloilla sitä hirveästi himotti lähteä ilman lupaa muutaman bokserin luokse, mutta tuli kuitenkin loppujen lopuksi luokse! Lähipäivinä Riemu on oppinut myös vilkuttamaan ja ottamaan nahkapallon ilmasta kiinni. Viksu poika!

Rakkautemme syvenee.

Alla kuva eiliseltä retkeltä Sipoon koirametsästä: Riemu ja veli Igor.

torstai 10. maaliskuuta 2011

Ison pojan juttuja

Tänään vietimme Riemun kanssa vapaata vaeltamalla tunnin verran koirametsässä. Pentu-urheilu on mammallekin juuri sopivaa, kun tulehduksesta toipuvaa sydäntä pitäisi alkaa taas liikuttaa. Riemu käveli rohkeana poikana toista kertaa elämässään itse kammottavaan autohalliin, hissiinkin! Ja voi että se nautti! Tunti ei näyttänyt tuntuvan missään.

Yksi huomio on myös se, että sisäpisujen lukumäärä vähenee päivä päivältä.

Muutamia kuvia lenkiltä:





keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Riemu oppii

Käytiin Riemun kanssa tänään ensikertaa Sipoon koirametsässä. Oli upeaa nähdä, miten poika on sisäistänyt jo käskyä Tänne. Kun kutsun sitä, se jo nuolee huuliaan :D Kasvattaja-Hallan ohjeesta se saa namun myös silloin, kun itsenäisesti ottaa kontaktia. Kyllä meni namuja, kun se sen tajusi! Töissäkin Riemu kuuntelee ihan puhetta, käskeä ei tarvitse. Mutta nämä pentujen päivät ja hetket ovat niin erilaisia... Huomenna se ehkä ei kuuntele ollenkaan.

Toinen päivän mukava havainto oli kynsien leikkaaminen. Riemu ei pannut yhtään vastaan! Aiemmin olen pitänyt sitä kiinni käsillä ja jaloilla ja se on kiljunut kuin syötävä. Nyt se on selvästi tajunnut, että pääsee siitä hommasta nopeammin pois, kun on kiltisti. Ja saa vielä namun. Viisas muru!


Riemu kokoustaa